VIERASKYNÄ: LuKi-82 SM-joukkue

Viikoittain ajalla 16.9.2013 - 31.3.2014 julkaistavassa Vieraskynä -aiheisessa kirjoituksessa kaikkien liiton alaisten sarjojen joukkueet kertovat omia kokemuksia ja näkemyksiä omasta sarjastaan, muista liiton alaisista sarjoista, ajankohtaisista ringette-asioista jne.

Tämän 22. kirjoituksen on kirjoittanut Luvian joukkueen varakapteenit Vilma Virta ja Jenni Viinamäki.

---

Luvian SM-naisten kausi on huipentumassa ensi viikonloppuna alkaviin finaalipeleihin. Kirkkaimmasta mitalista kamppailu oli jo kauden alussa itsestään selvä tavoite. LuKi lähti kauteen erittäin pienellä, mutta sitäkin laadukkaammalla porukalla. Loukkaantumisilta ja sairasteluilta emme ole välttyneet, mutta sisukas porukkamme on näyttänyt suurta taistelutahtoa koko runkosarjan ajan. Kevättä kohti mentäessä joukkueen henki ja motivoinut harjoittelu on kohentunut, joten lähdemme luottavaisin mielin taistelemaan finaalisarjaan. Finaaleissa kohtaavat viime keväältä tuttu taistelupari Luvia ja Lapinlahti.

Haluamme vieraskynä vuorollamme ottaa kantaa siirtorajoihin ja niiden puutteellisuuteen, sekä hieman pohtia mahdollisia SM-sarja uudistuksia. Joukkueiden väliset siirrothan on rajattu, eikä esimerkiksi kautensa runkosarjaan päättäneen joukkueen pelaaja saa enää siirtyä edustamaan jatkopeleihin päässyttä tai karsintasarjaan joutunutta joukkuetta. Millaisia rajoituksia sitten liittyy pelaajiin, jotka eivät ole koko runkosarjan aikana edustaneet mitään joukkuetta? Ringettehän on joukkuelaji, ja varsinkin meillä kauden suureksi teemaksi on muodostunut joukkueena ja joukkueelle pelaaminen. Se minkä viime keväänä yhdessä aloitimme, sen myös tänä keväämme yhdessä päätämme tavalla, jonka olemme vuoden aikana tehdyn työn tuloksena ansainneet. Kun pelaajia tarttuu mukaan vain tärkeisiin ja ratkaiseviin peleihin pelaamaan, joukkuepelaamisen hienous kärsii.

Meidän ehdotuksemme siirtorajaan olisikin se, että pelaajalla on oltava edustamassaan joukkueessa otteluita alla runkosarjassa, mikäli aikoo pelata karsintasarjassa tai jatkopeleissä. Loukkaantumiset ovat tietenkin ymmärrettävä syy olla pelaamatta runkosarjassa, mutta harvalle pelaajalle loukkaantumisen vuoksi kaikki runkosarjaottelut jää pelaamatta ennen jatkopelejä. Eiköhän mahdollisissa loukkaantumistilanteissa jokin järkevä ratkaisu löytyisi. Pienen lajin edustajina on tietenkin hyvä pitää kiinni kaikista lajista kiinnostuneista pelaajista. Olisi kuitenkin oikeudenmukaista, että myös runkosarjassa joukkueena tehdyn työn tulos näkyisi jatkopeleissä. Näin voisimme myös saada sitoutuneita harrastajia ja sitä kautta tasokkaampia otteluita lisää SM-sarjaan, kun myös runkosarjaan osallistuminen velvoitettaisiin.

Muutamien viime kausien aikana nykyinen sarjajärjestelmä on herättänyt paljon keskusteluja sarjan liiallisesta tasoerosta. Tasoerot muutaman kärjen joukkueen ja sarjan viimeisten joukkueiden välillä ovat valtavat. Tälläkin kaudella tasoerot osottautuivat isommiksi, kun mitä ennen kauden alkua ajattelimme. SM-sarjassa on tällä hetkellä kahdeksan joukkuetta, joista neljä joukkuetta erottuvat selkeästi muista. Pelit saattavat päättyä jopa yli 20 maalin eroihin.On jollain tasolla ymmärrettävää, että runkosarjan pelit eivät aina ole erityisen mielekkäitä. Pelit, joissa tasoerot ovat valtavia, pelaamisen mielekkyys puuttuu niin voittavalta kuin häviävältä joukkueelta.

Mitä sarjalle pitäisi sitten tehdä? Pitäisikö typistää SM-sarja kuuteen joukkueeseen ja nostaa täten myös ykkössarjan joukkueiden määrää? Käykö sitten se ilmiö, jossa pelaajat vaihtavat niihin joukkueisiin, jotka pelaajat SM-sarjassa ja pelaajakato iskee ykkössärjaan? Vai palauttaa muutama vuosi sitten sarjassa olleen ylemmän ja alemman sarjan runkosarjaan, jolloin sarjasta tulisi varmastikin tiukempi. Silloin vastustajaksi tulisi kauden aikana useammin sama vastus, joka kuitenkin toisi jokaiselle pelille merkityksenä ja tasokkaampia pelejä. Nykyisessä sarjajärjestelmässä neljä joukkuetta irtaantuvat jopa liian helposti karkumatkalle ja loppukausi odotellaan ”tosipelien” alkamista. On harmittavaa, että jotkut pelaajat lopettavat ringeten sen takia, että suuret tasoerot vievät lajista mielekkyyden. Onko tämä se sarjajärjestelmä, jolla me haluamme ringetteä markkinoida?

Iloista kevättä koko ringettekansalle!

Tulkaahan seuraamaan finaalipelejä, joissa on luvassa Suomen ellei jopa maailman parasta ringetteä!