VIERASKYNÄ: RNK SM-joukkue

Viikoittain ajalla 16.9.2013 - 31.3.2014 julkaistavassa Vieraskynä -aiheisessa kirjoituksessa kaikkien liiton alaisten sarjojen joukkueet kertovat omia kokemuksia ja näkemyksiä omasta sarjastaan, muista liiton alaisista sarjoista, ajankohtaisista ringette-asioista jne.

Tämän yhdensännentoista kirjoituksen on kirjoittanut Raision Nuorisokiekon SM-joukkueen valmentaja Timo Himberg.

RNK SM-naisten kausi on huipentumassa loppupeleihin, niin kuin viime vuosina on ollut tapana. Tästä voimme olla aidosti ylpeitä, koska lähtötilanne kauden alussa oli haastava. Viime kauden joukkueesta siirtyi muualle tai lopetti 6 pelaajaa. Suoranaisia paikkaajia ei tullut kuin 2 pelaajaa, niin pienellä pelaajamäärällä ollaan kausi hienosti vedetty läpi. Toki olemme joutuneet välillä turvautumaan ja toisaalta saaneet antaa mahdollisuuksia omille B-joukkueen pelaajille päästä pelaamaan naisten SM-sarjaa. Joukkueessa on ollut hyvä henki, tekemisen meininki ja sitoutuminen yhteisiin asioihin on ollut hienoa. Loppupelit sitten näyttävät jääkö kaulaan jotain ripustettavaa.
 
Tuomaritoiminta aina puhuttaa ja siihen edellinen vieraskynän kirjoittajakin otti kantaa. On totta että tuomarit vastaavat pelin turvallisuudesta. On erittäin valitettavaa, että lieveilmiöksi on päässyt tilanteen jälkeiset kostot tai vahingoittamiset. Pyyntö olisikin, että tuomarit seuraisivat näitä jälkipeli tapahtumia valppaammin. En näe kovasti lajia edistävänä, että tuijotetaan maalivahdinaluerikkeitä millimetrin tarkasti, mutta ei olla kiinnostuneita tilanteen jälkeisistä tapahtumista. Kaikkea ei voi nähdä, se on päivän selvää. Pitäisi vain pysähtyä miettimään, mikä on oikeasti tärkeätä ja keskittyä oleelliseen. Loukkaantumisia lajissamme tulee nykyään melko paljon ja se on huolestuttavaa. Eikä tässä nyt pyydetä myöskään menemään ääripäästä toiseen, vaan otettaisiin aidosti sellaiset tilanteet pois, joissa ei tavoitella rinkulaa.

Kaikki toki lähtee ensisijaisesti pelaajista ja siitä että pelaajat kunnioittavat kilpakumppaneita. Toissijaisesti se lähtee meistä valmentajista. Me voimme joko ummistaa silmämme näiltä tapahtumilta tai ottaa asia käsittelyyn joukkueen sisällä. Kilpailuun kuuluu kuitenkin tunne ja joskus tunne vie järkeä. Tuomareilla tilanne pitäisi olla neutraali. Itse peliin kuuluvissa vihellyksissä tuomarien toivoisi lukevan ns. peliä eli jos kaksi joukkuetta pelaa tasavahvasti, niin kaikkia pikkurikkeitä ei tarvitsisi viheltää, jos niistä ei saa hyötyä, vaan antaa joukkueiden pelata. 

Kilpailujärjestelmään olemme tyytyväisiä ja 8 joukkueen SM-sarjassa tulee sopivasti pelejä. Kiitosta saa liitto myös siitä, ettei mitään väliviikonloppuja pidetä, vaan jatkopelit alkavat heti runkosarjan jälkeen ja näin sarja ei veny liian pitkäksi.

Haluamme heittää haasteen muille seuroille ja allekirjoittanut heittää omalle seuralle. Kun seuraavaksi järjestetään tähdistötapahtuma tai vastaava, niin lähtekää koko seuran voimalla paikalle. Näin saamme hienon ringettetapahtuman edes kerran vuoteen, koska on utopistista kuvitella, että katsojat tulevat laji-ihmisten ulkopuolelta. Jos itse menemme, voimme saada jonkun ulkopuolisen myös matkaan ja innostumaan lajista.

Erinomaista ringettekevättä!