VIERASKYNÄ: VG-62 SM-joukkue

Viikoittain ajalla 16.9.2013 - 31.3.2014 julkaistavassa Vieraskynä -aiheisessa kirjoituksessa kaikkien liiton alaisten sarjojen joukkueet kertovat omia kokemuksia ja näkemyksiä omasta sarjastaan, muista liiton alaisista sarjoista, ajankohtaisista ringette-asioista jne.

Tässä yhdeksännessä kirjoituksessa kauden alun haasteista kirjoittaa VG:n joukkueenjohtaja Vesa Kuusisto.

Ei auta perinteet...

Naantalissa jatketaan siitä mihin viime kaudella jäätiin. Pelaajarinki on edelleen kovin kapea eikä asiaan auttanut että viime kauden pelaajista pari vaihtoi paikkakuntaa työn tai opiskelun takia. Lupaavia junioreita lähti opiskelemaan ympäri Suomea ja muutama sai maajoukkuekutsun ja vaihtoi seuraa. Asia joka tiedostetaan ringettepiireissä todella hyvin mutta ei sille mitään voida. Onneksi seurassa on vielä lahjakkaita ja urheilullisia junioreita joita kiinnostaa tulla kokeilemaan myös aikuisten SM-sarjassa pelaamista. Hyvin ovatkin pärjänneet ja saaneet sitä myötä arvokasta kokemusta B:n SM-sarjaan vietäväksi.

Tosiasia on vaan koko naisten SM-sarjan kannalta tällä hetkellä että liian moni joukkue taiteilee määrällisesti kovin  pienellä pelaajamateriaalilla. Jos ajattelee että joskus sarjaa on pelattu yli kymmenen joukkueen voimin niin missä kaikki harrastajat ovat tänä päivänä. Meillä Turun seudulla pyöri kolme joukkuetta SM-sarjassa ja nyt nippanappa kaksi. Olen itse kuullut että Turkuun on vaikea päästä opiskelemaan ja tämä ajaisi harrastajia muualle. En tiedä. Jonkin verran tulee myös lopettamisia opiskelun takia. Totta on ettei rakkaasta lajistamme ammattia taida saada joten hyvä kouluakin on käydä mutta oma näkemykseni on että tämä antaa hyvää vastapainoa jatkuvalle lukemiselle. Tekee hyvää päästä välillä pois kirjan vierestä treenaamaan tai pelaamaan. Meidänkin seurasta on valmistunut harrastajia kovaakin opiskelua vaativiin ammatteihin.

Peleistä ei toistaiseksi paljon kirjoitettavaa ole syntynyt mutta toivottavasti kauden päätyttyä olisi jo sinnekin tekstiä antaa. Usko omaan tekemiseen on kuitenkin kova ja sitä kautta tulostakin alkaa syntyä varmasti jossain kohtaa. Koppimme seinällä oleva taulu ”Älä selitä, älä ikinä selitä” rajaa tämänkin tekstin pituutta :-)

Hyvää loppusyksyä jokaiselle lajin parissa työskentelevälle :-)